Synnytystapana suunniteltu sektio, miksi ja miten siihen päädytään?
Neuvolan H34-36 tuntumassa tehtävää lääkärikäyntiä kutsutaan myös synnytystapa-arvioksi. Tavoitteena on viimeistään silloin varmistaa että edellytykset alatiesynnytykselle täyttyvät. Mikäli alatiesynnytys ei syystä tai toisesta vaikuta turvalliselta ratkaisulta, odottaja ohjataan synnytystapa-arvioon sairaalaan. Äitiyspoliklinikan lääkärillä on valmiudet pohtia synnytystapaa odottajan kanssa laajemmin ja punnita eri vaihtoehtoja loppuraskauteen.
Halutessasi voit keskustella Islan gynekologin kanssa synnytyksestä etukäteen tai neuvolan tai äitiyspoliklinikan synnytystapa-arviokäynnin jälkeen. Saat lisätietoa, “second opionin” ja mahdollisuuden kysyä tarkemmin ilman aikataulupaineita.
Käytännössä synnytystapa-arviokäynnillä voidaan päätyä yhteen seuraavista ratkaisuista:
synnytyksen käynnistymisen odottelu (ja sitä toivottavasti seuraava alatiesynnytys) ja tarvittaessa tehostetun seurannan ohjelmointi (ja seuraavilla käynneillä voidaan joko jatkaa seurantaa tai valita jokin seuraavasta kahdesta vaihtoehdosta)
synnytyksen käynnistämisen suunnittelu tai
elektiivisestä eli suunnitellusta sektiosta sopiminen.
Suomessa elektiivinen eli suunniteltu sektio valitaan synnytystavaksi vain lääketieteellisestä syystä eli tilanteessa, jossa se on alatiesynnytystä turvallisempi tapa synnyttää. Hyviä syitä eli indikaatiota päätyä suunniteltuun sektioon on paljon ja yleensä kyseessä on enemmän kuin summapeli: Pyrkimyksenä on arvioida kokonaisuutta, ei pelkästään yksittäisiä tekijöitä. Lähes jokainen tilanne ja tapaus on suhteellinen eli absoluuttista oikeaa ratkaisua ei ole vaan hyvistä vaihtoehdoista pyritään valitsemaan paras. Ja tämä valinta tehdään yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä synnyttäjän kanssa.
Suunniteltuja sektiota tehdään vuosittain noin 7%:lle synnyttäjistä. Osuus on säilynyt jokseenkin samana useamman vuosikymmenen, mutta toimenpiteen indikaatiot ovat muuttuneet: Monet tilanteet, joissa aiemmin päädyttiin suoraan keisarileikkaukseen hoidetaan nykyään synnytyksen käynnistyksellä, mutta samalla synnytyspelon osuus toimenpiteen syynä on merkittävästi noussut. Vuonna 2021 joka neljäs elektiivinen sektio tehtiin synnytyspelkodiagnoosin takia kun 10 vuotta aiemmin osuus oli vain 10% (lähde: THL).
Oleellisimpia syitä suunniteltuun keisarileikkaukseen:
Tarjontavirhe: Poikkitilassa olevaa sikiötä ei voi synnyttää alateitse, mutta perätilan alatiesynnytys on mahdollinen mikäli tietyt edellytykset täyttyvät
Sikiön ahdinkotila, jonka taustalla voi olla esimerkiksi sikiön vaikea kasvuhäiriö tai diabetes ja alatiesynnytys arvioidaan liian suureksi rasitukseksi sikiölle.
Merkittävä sikiön makrosomia eli poikkeavan suuri koko (suhteessa äidin lantioon). Usein tilanne pystytään ehkäisemään käynnistämällä synnytys ennen laskettua aikaa.
Odottajalla kaksi aiempaa sektiota tai jokin muu merkittävä kohtutoimenpide, joka merkittävästi lisää riskiä kohdun repeämään alatiesynnytyksessä.
Vaikea raskausmyrkytys eikä synnytystä saada käynnistymään riittävän nopeasti
Istukan poikkeavuus: Etinen istukka tai merkittävä istukan kiinnittymishäiriö
Äidin lantion alueen tai kohdun anatominen poikkeavuus tai aiempi trauma: Esimerkiksi vaikea aiempi synnytysvaurio, kookas, hankalasti sijoittuva myooma tai useampi tai peräsuolen toimenpiteet kuten J-pussileikkaus.
Synnytyspelko, josta alempana enemmän.
Nämä kaikki ovat enemmän tai vähemmän relatiivisia syitä ja synnytystapa-arviota kutsutaankin synnytystapa-arvioksi siksi että käynnillä arvioidaan kokonaistilanne ja siihen paras mahdollinen ratkaisu.
Cesarean on maternal request” on ilmiö, jota Suomessa ei (teoriassa) ole mutta on kuitenkin, sillä ketään ei pakoteta synnyttämään alateitse. Tällöin sektion syydiagnoosiksi tulee synnytyspelko, joka voi jonkun mielestä olla väärä koska ei koe pelkäävänsä synnytystä - ei vain syystä tai toisesta halua synnyttää alateitse. Itse pidän nykyistä asetelmaa vanhanaikaisena ja vahingollisena: äidillä pitäisi ilman muuta olla aukikirjoitettu oikeus päättää synnytystavasta. Asetelma on vahingollinen mm siksi, että se haastaa informaation vastaanottamista ja luo paineen "vaatia sektiota" tasapainoisen haitta-hyöty keskustelun sijaan.
Hyvä synnytys on turvallinen synnytys ja henkinen ja psyykkinen turvan ja rauhan kokemus ovat tärkeä osa sitä. On tilanteita, joissa alatiesynnytys ei ole siihen liittyvän ahdistuksen tai pelon vuoksi missään nimessä paras ratkaisu vaikka se ns normaalitilanteessa onkin kiistatta turvallisin tapa synnyttää.
Ammattilaisilla ei ole ulkopuolisia motiiveja - he eivät saa "käännytysbonusta" :) - mutta he eivät tunne synnyttäjän kokonaistilannetta tai henkilökohtaisia syitä esimerkiksi toiveeseen synnyttää keisarileikkauksella, ja siksi oma tausta ja tilanteeseen kohdistuvat ajatukset on tärkeä tuoda mahdollisimman avoimesti esiin. Parhaimmillaan keskustelussa voidaan punnita näitä ja eri vaihtoehtoihin liittyviä hyötyjä ja riskejä yksilöllisesti ja omakohtaisesti ja lopulta tehdä informoitu, harkittu päätös, joka jo itsessään parantaa synnytyskokemusta - oli synnytystapa lopulta mikä hyvänsä.
Islan vastaanotolla voit keskustella eri synnytystavoista avoimesti ja luottamuksellisesti, myös silloin kuin äitiyspoliklinikalle meno pelottaa tai ahdistaa. Lisää luotettavaa tietoa saat puolestaan mm Naistalon sivuilta.
Tekstin on koostanut Aura Pyykönen, toinen Islan perustaneista gynekologeista, joka pyrkii vaikuttamaan siihen että kaikki raskaanaolevat saisivat oikeaa hoitoa oikeaan aikaan eivätkä jäisi ongelmiensa kanssa yksin. Voit lukea Auran ajatuksia synnytykseen valmistautumisesta täällä.
