Synnytykseen valmistautuminen – voi hyvin odotuksen aikana

Synnytys on meille ammattilaisillekin ihme ja yksilön elämässä kaikkein mullistavimpia tapahtumia. Jos oma raskautesi on loppusuoralla, asia varmasti mietityttää! Tavallisia pohdintoja ovat esimerkiksi kivunlievitys, synnytyksen käynnistyminen tai synnytyksen kulku ylipäänsä.

Islassa tarjoamme mahdollisuuden yksilölliseen synnytysvalmennukseen joko synnytyslääkärin tai kätilön vastaanotolla. Synnytys on kaikin puolin helpompaa kun siihen on valmistautunut.

1: Voi hyvin

Odotusajan terveydentila, sekä fyysinen että psyykkinen, vaikuttaa lukemattomilla eri tavoilla sikiön kehitykseen ja mahdollisiin raskauskomplikaatioihin, synnytyksen käynnistymiseen ja sen etenemiseen, synnytyksestä toipumiseen ja vauva-ajan henkiseen hyvinvointiin. Hyvinvointi ei ole rakettitiedettä tai vaadi ihmedieettejä: parhaiten hoidat itseäsi sopivalla suhteella hyvää ruokaa, lepoa, liikuntaa ja läheisiä ihmisiä - ja näiden lisäksi tietysti D-vitamiini, foolihappo ja mahdollisesti rautalisä, juuri muuta et tarvitse.

Joidenkin kohdalla hyvinvointia haastaa pitkittynyt vaikea raskauspahoinvointi, hyperemesis. Ja vaikka raskausaikana monet autoimmuunisairaudet loistavat oireettomuudellaan, voi raskaus myös pahentaa mahdollisten perussairauksien oirekuvaa ja tämä vaatii tyypillisesti seurantaa äitiyspoliklinikalla.

Raskaus voi myös laukaista ahdistuneisuuden tai masennuksen. Esimerkiksi synnytyspelko, pitkä lapsettomuus tai lapsen menetys, ja aiempi mielenterveyssairastavuus lisäävät riskiä raskaudenaikaiseen mielenterveyden häiriöön. Näihin kannattaa hakea matalalla kynnyksellä apua neuvolasta! Islassa pääsee myös helposti suoraan kokeneen, perinataaliaikaan erikoistuneen psykologin vastaanotolla, jonne voit suoraan varata ajan ilman lähetettä.

2: Etsi vastauksia

Selvitä vastaukset omiin kysymyksiisi koskien raskautta ja synnytystä. Tieto on paras lääke epävarmuuteen. Luotettavia, suomenkielisiä lähteitä on onneksi tarjolla runsaasti, esimerkiksi Terveyskylän Naistalo ja Duodecimin ylläpitämää Terveyskirjasto . Näiden lisäksi tuorein tutkimustieto on nykyisin lähes jokaisen saatavilla. Tutkimustulosten merkityksen suhteuttaminen muuhun tietoon - tai näyttöön, kuten ammattilaiset kutsuvat tutkimuksessa osoitettua asiaa - onnistuu vain harvalta ilman laajempaa kokemusta ja suhteettomuus voi johtaa hyvinkin vinoutuneeseen tulkintaan.

Synnytystapa-arvio tehdään neuvolassa tai tarvittaessa synnytyssairaalaan äitiyspoliklinikalla. Voit lukea aiheesta lisää täältä tai keskustella Islan kätilön tai lääkärin kanssa tarkemmin mikäli aihe jää epäselväksi.

 3: Hanki sopiva määrä kokemustietoa

“No woman is an island” ja tuskin mikään on niin arvokasta kuin läheisen naisen tai muiden vertaisten kanssa käyty keskustelu raskauden ja synnytyksen ympärillä. Sosiaalinen mediakin voi parhaimmillaan onnistua tässä: Islalla on oma kanava @islaterveys, jossa ammattilaisemme julkaisevat aktiivisesti kaikesta aihetta liippavasta ja voit myös ottaa suoraan yhteyttä sitä kautta! Tuoreimpana aiheena käsittelimme limatulppaa, joka on muuten yksi googlatuimpia asioita synnytykseen liittyen! Muita turvallisia seurattavia ovat ainakin monet synnytyssairaaloiden omat kanavat, kuten HUS Naistenklinikka ja Espoon synnytyssairaala. Nämä tarjoavat kokemusten lisäksi tietoa ja paikkaavat upeasti mm neuvolan valmennuksesta poistuneita synnytyssalivierailuita.

Mutta aivan kuten muillakin elämän osa-alueilla, sosiaalinen media edistää kuplautumista ja polarisoitunutta tietoa myös synnytyksiin ja raskauksiin liittyen. Sinulle voi syntyä somen perusteella virheellinen vaikutelma, että koko muu maailma on ongelmitta raskaana tai kukaan tuttava ei ole kohdannut keskenmenoa tai keisarileikkaus on paras tapa synnyttää. Usein syntynyt mielikuva on niin voimakas, ettei siitä on yksin vaikea päästä eroon.

 4: Osallistu synnytysvalmennukseen

Lähes varauksetta voi todeta, että mikä tahansa valmennus on parempi kuin ei valmennusta lainkaan. Tämä perustuu ennen kaikkea siihen, että järjestäjästä riippumatta valmennuksen myötä odottava äiti ja mahdollisesti tämän puoliso/tukihenkilö käyvät ohjatusti läpi synnytyksen eri vaiheet, minkä jälkeen he ovat paljon valmiimpia kohtaamaan ne. Valmennus voi olla yksilöllistä, ryhmässä, etänä tai lähellä toteutettua, sen tukena voi käyttää mielikuvaharjoittelua, mindfulnesia, hengitysharjoituksia, äänen käyttöä tai jotain aivan muuta, mutta tähtäin on kaikessa sama: Hyvä synnytyskokemus riippumatta synnytystavasta. Valmennus myös helpottaa kommunikaatiota ammattilaisten kanssa, kun tiedät suurin piirtein mistä on kysymys ja osaat esittää omia toiveitakin. Synnytyssalissa etukäteisvalmistautuminen välittyy rauhallisempana tunnelmana, usein myös sujuvampana ja ongelmattomampana synnytyksen etenemisenä ja lopulta myös parempana synnytyskokemuksena.

 5: Unohda synnytyssuunnitelma

Suunnitelma tai ei suunnitelmaa, älä murehdi tästä! Synnytyssuunnitelma on monilla ensimmäisenä asiana to do -listalla, mutta todellisuudessa tämä on kaikkein vaikein ja mahdollisesti myös tarpeettomin osuus. On todella vaikea, ellei jopa mahdoton tietää mitä haluaa, kun on täysin uuden edessä.

Synnytyssuunnitelman sijaan hyvää synnytystä edesauttaa se, että on tietoinen olemassa olevista vaihtoehdoista (kts kohta 2) ja lähtee synnyttämään avoimin mielin, synnytystavasta riippumatta. Lisäksi on hyvä miettiä kuka tulee synnytykseen tukihenkilöksi tai tuleeko kukaan ja haluaako mahdollisesti että lisäksi paikalla on myös doula. Entä kuka hoitaa vanhempia lapsia, jos puoliso lähtee sairaalaan? Kun nämä asiat ovat selvillä, ei sen tarkempia suunnitelmia tarvita.

Jos joku asia jäi mietittymään, ota meihin rohkeasti yhteyttä! Voit maksutta soittaa, laittaa s-spostia tai lähestyä Instagramissa ja koitetaan löytää vastaus tai apu tilanteeseesi.