Synnytyspelko – älä jää yksin yleisen vaivan kanssa
On aivan normaalia kokea lievää synnytyspelkoa, parhaimmillaan se tuottaa positiivista stressiä ja helpottaa synnytykseen valmistautumisessa. Eräs sittemmin eläköitynyt synnytyslääkäri tapasi sanoa, että nainen joka väittää ettei synnytys lainkaan pelota on joko epärealisti tai epärehellinen. Synnytys on niin kertakaikkisen ainutlaatuinen ja ihmeellinen tapahtuma, että sen kuuluu herättää moninaisia tunteita, myös pelkoa. Epävarmuutta voi herättää myös kuinka raskaudesta siirrytään syntymän jälkeen vanhemmaksi. Normaalitilanteessa tällaisia tunteita ja pelkoa voisi kuvata hyvänlaatuiseksi ja tilanne on ratkaistavissa tiedolla ja keskustelulla läheisten ja tarvittaessa ammattilaisten kanssa.
Voimakasta synnytyspelkoa kokee puolestaan noin joka kymmenes synnyttäjä ja tällainen pelko uhkaa perheen hyvinvointia sekä raskausaikana että myös sen jälkeen (Rouhe 2013). Hoitamattomana pelko ja siihen liittyvä ahdistus voivat mm lisätä riskiä synnytyksen jälkeiseen masennukseen sekä haastaa varhaista äiti-lapsi vuorovaikutusta (Räisänen 2013, Hakanen 2019).
Synnytyspelko on diagnoosina yleistynyt viimeisen 15 vuoden aikana huimasti. Vuonna 2006 1,8%:lla ja vuonna 2020 10,7%:lla synnyttäjistä oli syntymärekisteriin raportoitu synnytyspelko. Samalla synnytyspelko on syynä yhä useamman synnyttäjän suunniteltuun keisarileikkaukseen: Vuonna 2020 40% suunnitteluista keisarileikkauksista tehtiin synnytyspelon takia, kun vuonna 2006 vastaava luku oli 7,4% (Gissler 2022). Yleisesti ottaen alatiesynnytys on ehdottomasti turvallisin tapa synnyttää ja siksi kehitys on huolestuttava. On kuitenkin tärkeä muistaa että ketään ei Suomessa pakoteta synnyttämään alateitse ja pelkkä tämän asian ymmärtäminen usein helpottaa alatiesynnytykseen kohdistuvan pelon käsittelyä.
Synnytyspelon taustalla voivat olla oikeastaan kaikki aikaisemmat kokemukset elämässä ja jokaisen pelko on yksilöllinen. Kaikenlaista synnytyspelkoa voi hoitaa ja yksi hoidon tärkeimmistä elementeistä on luottamuksellinen ja turvallinen ilmapiiri, jotta pelon tai pelkojen käsittely on ylipäänsä mahdollista. Synnytyspelon ensisijainen hoitopaikka on neuvola, josta odottaja saa tarvittaessa lähetteen oman alueen synnytyssairaalaan. Islan lääkärit voivat täydentää tätä hoitoa ja mikäli pelkkä sairaalakäynti tuntuu ahdistavalta tai haastavalta aiempien kokemusten perusteella, Isla tarjoaa keskustelulle erillisen kanavan ja neutraalin maaperän.
Lähteet
Hakanen H, Flykt M, Sinervä E, Nolvi S, Kataja EL, Pelto J, Karlsson H, Karlsson L, Korja R. How maternal pre- and postnatal symptoms of depression and anxiety affect early mother-infant interaction? J Affect Disord. 2019 Oct 1;257:83-90. doi: 10.1016/j.jad.2019.06.048. Epub 2019 Jul 2. PMID: 31299408.
Fear of childbirth predicts postpartum depression: a population-based analysis of 511 422 singleton births in Finland. Sari Räisänen, Soili M Lehto, Henriette Svarre Nielsen, Mika Gissler, Michael R Kramer, Seppo Heinonen. BMJ Open 2013;3:e004047 doi:10.1136/bmjopen-2013-004047
Synnytyspelko. Hanna Rouhe ja Terhi Saisto. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 2013;129(5):521-7
Mika Gissler, THL syntymärekisteri, tiedonanto 1/22
Islan synnytyslääkärin vastaanotolle voit ottaa puolisosi tai tukihenkilön mukaan. Kauttamme on mahdollisuus käyttää myös perinataaliajan ongelmiin erikoistuneen psykiatrin palveluja, joiden tarvetta voimme arvioida yhdessä synnytyslääkärin vastaanotolla.
Lisätietoja saat tämän linkin kautta (linkki kyselykaavakkeeseen)
